Energiatehokkuuslaki asettaa energiakatselmukselle määräajan ja säätää myös siitä, mitä tapahtuu, jos katselmus jää tekemättä. Energiavirasto valvoo velvoitteen noudattamista ja voi päätöksellään määrätä yrityksen täyttämään velvollisuutensa; päätöstä voidaan tehostaa uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla. Samassa lainsäädännössä on myös yrityksen oikeudet: kuuleminen, määräajan harkinta ja muutoksenhaku. Alla on, mitä laki sanoo ja miten tilanne korjataan.

Kuka valvoo katselmusvelvoitteen toteutumista?

Energiatehokkuuslain (1429/2014, muutettuna 1382/2025) 30 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on lain täytäntöönpanon yleinen ohjaus ja seuranta. Energiaviraston tehtävänä on valvoa lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja viranomaisten määräysten noudattamista.

Katselmusvelvoitteen valvonnasta säädetään erikseen lain 30 a §:ssä: Energiavirasto valvoo, että yritykset ottavat käyttöön sertifioituja energianhallintajärjestelmiä ja tekevät pakolliset yrityksen energiakatselmukset. Saman pykälän mukaan kunakin vuonna laadituista yrityksen energiakatselmuksista tarkastetaan määräosa. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, kuinka monta katselmusta tarkastetaan ja miten tarkastus tehdään.

Laissa säädetään myös siitä, mistä virasto saa valvonnassa tarvitsemansa tiedot. Lain 30 a §:n mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen on toimitettava Energiavirastolle tämän pyynnöstä kaupparekisterin yritystiedot valvonnan järjestämiseksi, viipymättä ja maksutta. Lisäksi virastolla on 30 b §:n nojalla oikeus saada salassapitosäännösten estämättä valvontaa varten välttämättömät tiedot yritykseltä ja muulta taholta, jota laissa säädetty velvollisuus koskee, ja 30 c §:n nojalla oikeus päästä valvottavan toimijan tiloihin ja alueille, tehdä siellä tarkastuksia ja ottaa asiakirjoja haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden kannalta välttämätöntä.

Mitä Energiavirasto voi vaatia yritykseltä?

Katselmusraportit eivät lähde viranomaiselle itsestään. Lain 30 a §:n mukaan Energiavirastolla on oikeus saada tarkastettavikseen pakollisen yrityksen energiakatselmuksen ja siihen sisällytetyn kohdekatselmuksen raportit sekä muut valvonnassa tarvittavat tiedot. Aineisto on toimitettava kuukauden kuluessa viraston pyynnöstä, eivätkä katselmusraportit saa olla neljää vuotta vanhempia.

Jos yritys katsoo olevansa vapautettu katselmusvelvoitteesta, vapautuksen peruste on sekin osoitettava. Lain 7 §:n mukaan velvoite täyttyy sertifioidulla ympäristönhallintajärjestelmällä, valtion viranomaisen kanssa allekirjoitetulla vapaaehtoisella energiatehokkuussopimuksella tai energiapalvelusopimuksella, kun niihin sisältyy lain vähimmäisvaatimusten mukainen energiakatselmus tai energianhallintajärjestelmän osatekijät.

Yksi toimitus lähtee ilman erillistä pyyntöä. Lain 11 §:n mukaan yrityksen on toimitettava kaikista energiakatselmukseensa sisällytettävistä kohdekatselmusraporteista keskeiset tiedot Energiaviraston ylläpitämään tai osoittamaan rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa kunkin kohdekatselmusraportin valmistumisesta. Jos kohdekatselmusraportti valmistuu 20.8.2026, tiedot on toimitettava viimeistään 20.11.2026. Velvoite koskee yrityksen energiakatselmukseen sisällytettäviä kohdekatselmuksia, joten se ei koske yritystä, jolla on 3 g §:n mukainen sertifioitu energianhallintajärjestelmä eikä siten 6 §:n mukaista katselmusvelvoitetta.

Kulutusrajan ylittyminen on erikseen ilmoitettava. Lain 6 §:n mukaan yrityksen on tehtävä ilmoitus Energiavirastolle, jos sen energian loppukulutus kalenterivuoden aikana ylittää 2 700 megawattituntia, ja 3 g §:n mukaan vastaava ilmoitus tehdään 23 600 megawattitunnin rajan ylittyessä. Lain 31 a §:n mukaan Energiavirastolla on oikeus periä maksu ilmoituksen ja muun asian käsittelystä.

Mitä energiakatselmuksen laiminlyönnistä voi seurata?

Seuraamukset perustuvat energiatehokkuuslain 31 §:ään ja uhkasakkolakiin (1113/1990). Ketju etenee näin:

  1. Päätös velvoitteen täyttämisestä. Energiavirasto voi määrätä sen, joka rikkoo tai laiminlyö lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, täyttämään velvollisuutensa. Päätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin rikkomus tai laiminlyönti tulee korjata (31 § 1 mom.).
  2. Päätöksen tehostaminen. Energiavirasto voi tehostaa lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla (31 § 2 mom.).
  3. Uhan asettaminen. Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi sakon uhalla. Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin yritys on velvoitettu ja mihin mennessä päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa otetaan huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat (uhkasakkolaki 6 §). Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta (7 §).
  4. Kuuleminen. Asianosaiselle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista sekä ennen teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään (uhkasakkolaki 22 §).
  5. Sakon suuruus. Summalle ei ole taksaa. Uhkasakon suuruutta harkittaessa otetaan huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat (uhkasakkolaki 8 §).
  6. Tuomitseminen maksettavaksi. Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita sakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä on, että asettamispäätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta (uhkasakkolaki 10 §). Uutta uhkasakkoa ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman tuomitsemisesta ole käsitelty (12 §).

Uhkasakko ei ole ainoa tehoste. Teettämisuhassa päävelvoite määrätään noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella, ja keskeyttämisuhassa uhalla, että työnteko tai muu toiminta keskeytetään (uhkasakkolaki 14 §).

Seuraamus voi kohdistua myös katselmuksen tekijään. Lain 17 §:n mukaan Energiavirasto voi poistaa vastuuhenkilölle myönnetyn pätevyyden, jos tämä toistuvasti rikkoo yrityksen energiakatselmuksen vähimmäisvaatimuksia tai muuten osoittaa olevansa pätemätön tehtävään.

Menettely ei ole yksisuuntainen. Yritystä on kuultava ennen uhan asettamista ja ennen sen tuomitsemista tai täytäntöön pantavaksi määräämistä (uhkasakkolaki 22 §). Määräajan on annettava tosiasiallinen mahdollisuus velvoitteen täyttämiseen, ja uhka voidaan kohdistaa vain siihen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta (6 § ja 7 §).

Päätökseen voi hakea muutosta. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019); viraston päätökseen toimittaa tarkastus ei kuitenkaan saa erikseen hakea muutosta valittamalla (energiatehokkuuslain 32 §). Muutoksenhaku ei lykkää päätöksen noudattamista: lain 32 a §:n mukaan Energiaviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei Energiavirasto tai hallintotuomioistuin toisin määrää. Uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista koskevaa päätöstä ei kuitenkaan saa panna täytäntöön ennen kuin se on lainvoimainen.

Mitä on ehdittävä ennen 11.10.2026?

Otetaan esimerkiksi yritys, jonka energian loppukulutus oli 3 100 MWh vuonna 2023, 3 500 MWh vuonna 2024 ja 3 600 MWh vuonna 2025. Kolmen edellisen kalenterivuoden keskiarvo on (3 100 + 3 500 + 3 600) / 3 = 10 200 / 3 = 3 400 MWh. Luku ylittää 6 §:n 2 700 MWh:n rajan mutta jää alle 3 g §:n 23 600 MWh:n rajan, joten yritys kuuluu katselmusvelvoitteen piiriin eikä energianhallintajärjestelmävelvoitteen. Lain 1382/2025 voimaantulosäännöksen mukaan ensimmäistä kertaa velvoitteen piiriin kuuluvan yrityksen energiakatselmus on tehtävä viimeistään 11.10.2026. Ennen sitä on ehdittävä:

  1. Nimetä yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa ja joka on rekisteröity energiakatselmusten vastuuhenkilöistä pidettävään rekisteriin (13 §). Pätevyys on voimassa seitsemän vuotta sitä koskevan päätöksen antamisesta (16 §).
  2. Rajata laajuus ja katselmoitavat kohteet. Katselmus tehdään koko konsernille tai yritykselle ja siihen sisältyy katsaus yrityksen kaikista toiminnoista. Jokaiseen yrityksen energiakatselmukseen on sisällytettävä vähintään yksi kohdekatselmus, paitsi jos yrityksellä ei ole yhtään energiankäyttökohdetta, jossa kohdekatselmuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua (8 §).
  3. Kerätä lähtötiedot, tehdä kohdekäynnit ja saattaa kohdekatselmukset valmiiksi. Kohdekatselmuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan erilaisiin energiankäyttökohteisiin, keskittyen kohteisiin, joissa kulutus on korkein tai parannettavaa on eniten (9 §).
  4. Toimittaa kohdekatselmusten keskeiset tiedot rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa kunkin kohdekatselmusraportin valmistumisesta, tarvittaessa yksi kerrallaan (11 §).
  5. Saada yritystason katselmusraportti valmiiksi määräaikaan mennessä (10 §) ja laatia sen suositusten pohjalta toimintasuunnitelma, jossa yksilöidään toimenpiteet kunkin suosituksen täytäntöönpanemiseksi (12 §).
  6. Sisällyttää toimintasuunnitelma ja tieto suositusten toteuttamisasteesta toimintakertomukseen tai, jos toimintakertomusta ei laadita, tilinpäätöksen liitetietoihin, ja asettaa ne maksutta julkisesti saataville (12 §).

Määräaika ei ole kertaluonteinen. Pakollinen yrityksen energiakatselmus on tehtävä vähintään neljän vuoden välein, eikä siihen sisällytettävä kohdekatselmus saa olla neljää vuotta vanhempi (6 §); yrityksellä tulee olla korkeintaan neljä vuotta vanha katselmusraportti (10 §). Käytännössä kierto lähtee raportin päiväyksestä: 11.10.2026 valmistuneen katselmuksen jatkoksi seuraava on tehtävä viimeistään 11.10.2030, ja väliin ajoittuvat kohdekatselmukset. Jo ennen lakimuutosta velvoitteen piirissä ollut yritys jatkaa entisellä rytmillään, eli 22.1.2023 valmistuneen katselmuksen jälkeen seuraava tehdään 22.1.2027. Jos kolmen edeltäneen kalenterivuoden keskimääräinen kulutus ylittää 23 600 MWh, sertifioitu energianhallintajärjestelmä on otettava käyttöön viimeistään 11.10.2027 (1382/2025:n voimaantulosäännös).

Velvoite on toimialaneutraali. Lain 3 §:n 37 kohdan mukaan yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, joten velvoite voi koskea mitä tahansa toimialaa, myös kuljetusyritystä, jonka energia kuluu polttoaineena.

Mitä tehdä, jos määräaika on lähellä eikä katselmusta ole aloitettu?

Työ kannattaa aloittaa siitä päästä, jota valvonnassa katsotaan, eli velvoitteen vähimmäissisällöstä. Yksi kohdekatselmus ja 8 §:n vähimmäisvaatimukset täyttävä yritystason katselmus ovat se taso, jolla velvoite on tehty. Katselmuksessa on käytettävä luotettavia, ajan tasalla olevia ja mahdollisuuksien mukaan mitattuja tietoja energiankulutuksesta ja kuormitusjakaumista, ja tiedot on tallennettava historiallista analyysiä ja tuloksellisuuden seurantaa varten (8 §). Sekä yritystason katselmusraportti että kohdekatselmusraportit on säilytettävä vähintään viisi vuotta (10 § ja 11 §).

Jos Energiavirasto on jo pyytänyt aineistoa, aikataulu on tiedossa: toimitusaika on kuukausi pyynnöstä (30 a §). Kannattaa koota olemassa oleva aineisto ja kertoa, mitä puuttuu ja millä aikataululla puute korjataan. Jos virasto antaa 31 §:n mukaisen päätöksen, siinä voidaan määrätä, millä tavoin laiminlyönti on korjattava, ja päätöstä on 32 a §:n mukaan noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Mitä pidemmällä työ on siinä vaiheessa, sitä kapeampi päävelvoite jää jäljelle.

Me Iivalla emme myy laitteita emmekä sähköä, joten katselmuksen sisältö ja toimenpide-ehdotukset ratkeavat sen perusteella, mikä yritykselle kannattaa.

Tarkistamme määräajan ja lähtötilanteen maksuttomassa aloituskeskustelussa. Lue energiakatselmuksesta tai katso katselmuksen vaiheet ja aikataulu.