Energiakatselmusvelvoite ja kuljetusyritys

Kuljetusyrityksen energiakatselmusvelvoite ratkeaa yhdellä laskutoimituksella: kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräistä energian loppukulutusta verrataan 2 700 megawattitunnin rajaan, ja ajoneuvojen polttoaine lasketaan mukaan. Seitsemän pitkän matkan ajoneuvoyhdistelmää voi riittää siihen, että raja ylittyy, ja silloin ensimmäinen yrityksen energiakatselmus on tehtävä 11.10.2026 mennessä.

Mitä energiaa rajaan verrataan?

Raja koskee energian loppukulutusta, ja siihen lasketaan kaikki energialajit: sähkö, lämpö ja polttoaineet. Kuljetusalalla ratkaisee viimeinen kohta, sillä kaluston polttoaine on yhtä lailla yrityksen omaa energiankulutusta kuin terminaalin sähkö. Myös autoetuauto, jonka polttoaineen yritys maksaa, kuuluu laskentaan.

Esimerkkiyrityksemme kulutus muodostuu kahdesta lähteestä: tankkauskorteille kertyvästä dieselistä ja yhden terminaalin sähköstä, joka kattaa myös hallin lämmityksen.

Ulkopuolelle rajautuu vähemmän kuin moni odottaa. Pois jäävät ympäristön energia, eli lämpöpumpuista mukaan lasketaan vain niiden sähkönkulutus, sekä kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet, toimitukset muunto- ja energiasektorille ja siirto-, jakelu- ja voimalaitoshäviöt. Itse tuotettu ja itse käytetty uusiutuva energia, esimerkiksi terminaalin katolla tuotettu aurinkosähkö, lasketaan sen sijaan omaksi kulutukseksi.

Velvoite on toimialaneutraali. Vanhassa laissa katselmusvelvoite kohdistui suuriin yrityksiin, ja suuruus määriteltiin taseen ja liikevaihdon tai henkilöstömäärän perusteella, kun nyt ratkaisee pelkkä kulutus. Siksi pieni tai keskisuuri kuljetusliike voi kuulua velvoitteen piiriin, ja samaan aikaan iso mutta vähän energiaa kuluttava yritys jää sen ulkopuolelle.

Laskenta tehdään yhtiö kerrallaan. Yritysten välisiä omistussuhteita ei oteta huomioon, mutta saman yhtiön kaikki toimipaikat lasketaan yhteen, joten kolmen terminaalin kulutus summataan yhdeksi luvuksi. Vuokralla toimiva yritys ottaa mukaan vain sen energian, jonka se maksaa mitatun kulutuksen mukaan; jos vuokralaisen kulutusta ei ole mitattu, kiinteistön omistaja laskee sen omaan kokonaisenergiankäyttöönsä.

Miten litrat muunnetaan megawattitunneiksi?

Muunto on yksi kertolasku. Dieselin tehollisena lämpöarvona käytämme velvoitelaskurissa 9,6 kilowattituntia litralta, ja luku tulee Tilastokeskuksen Polttoaineluokituksesta 2026: dieselin (nimike 11.30.30) tehollinen oletuslämpöarvo on 42,8 gigajoulea tonnilta ja oletustiheys 807 kilogrammaa kuutiometriltä, joten litra on 42,8 × 0,807 = 34,54 megajoulea eli 34,54 / 3,6 = noin 9,6 kilowattituntia. Samalla laskutavalla moottoribensiini on 8,6 kilowattituntia litralta. Litrat kerrotaan lämpöarvolla ja jaetaan tuhannella, jolloin tuloksena on megawattitunteja.

Yksi esimerkkiyrityksen ajoneuvoyhdistelmä ajaa noin 120 000 kilometriä vuodessa. Vuonna 2024 seitsemän yhdistelmää tankkasi yhteensä 292 000 litraa, eli 292 000 / 7 = noin 41 700 litraa yhtä yhdistelmää kohti, mikä vastaa noin 35 litraa sadalla kilometrillä. Vuonna 2025 litroja oli 298 000 eli noin 42 600 yhdistelmää kohti, ja laskutoimitus 42 600 litraa × 9,6 kWh/l = 408 960 kWh antaa yhden yhdistelmän vuosienergiaksi noin 409 MWh. Seitsemän yhdistelmää on siis noin 2 861 megawattituntia, sama luku kuin taulukon vuoden 2025 rivillä, ennen kuin terminaalista on laskettu mitään.

Sähkö ja kaukolämpö tulevat laskuilta valmiina kilowatti- tai megawattitunteina, joten niitä ei muunneta. Koska laskentaan otetaan kaikki energialajit, sähkökäyttöisen kaluston osalta mukaan tulee sen käyttämä sähkö.

Koskeeko energiakatselmusvelvoite esimerkkiyritystämme?

Esimerkkiyritys on seitsemän ajoneuvoyhdistelmän kuljetusliike, jolla on yksi terminaali. Litramäärät ja terminaalin sähkönkulutus ovat esimerkin omia lähtötietoja polttoainelaskuilta ja sähkölaskuilta, eivät alan keskiarvoja.

Kolmen vuoden summa on 8 703 MWh, joten keskiarvo on 8 703 / 3 = 2 901 MWh vuodessa, ja rajaa verrataan tähän lukuun, koska velvoite arvioidaan koko energian loppukulutuksesta. Raja ylittyy 201 megawattitunnilla eli noin seitsemällä prosentilla, joten tulos ei ole kiinni pyöristyksistä. Pelkän kaluston keskiarvo on 8 400 / 3 = 2 800 megawattituntia, joten raja ylittyy jo pelkällä polttoaineella ja terminaali vain kasvattaa erotusta. Yritys kuuluu katselmusvelvoitteen piiriin, ja koska velvoite syntyy sille vasta lakimuutoksen myötä, ensimmäinen yrityksen energiakatselmus on tehtävä viimeistään 11.10.2026. Sen jälkeen katselmus uusitaan vähintään neljän vuoden välein.

Ylempi porras on 23 600 megawattituntia vuodessa. Sen ylittävältä yritykseltä vaaditaan sertifioitu energianhallintajärjestelmä 11.10.2027 mennessä, ja järjestelmä täyttää samalla katselmusvelvoitteen. Seitsemän yhdistelmän kuljetusliike ei tähän lukuun osu, mutta kymmenien autojen kalustolla keskiarvo kannattaa laskea uudelleen joka vuosi.

Esimerkkiyrityksellä ylitys on niin selvä, ettei yksi väärälle vuodelle kirjattu tankkauskuukausi käännä tulosta, mutta rajan lähellä olevan yrityksen kannattaa laskea tarkasti, koska kolmen vuoden keskiarvo voi ylittyä yhden vilkkaan vuoden takia. Kaikki kolme vuotta lasketaan siksi samasta aineistosta ja samalla tavalla. Alle kolme vuotta toimineella yrityksellä puuttuvien vuosien kulutus lasketaan nollaksi, mikä laskee keskiarvoa.

Rajan ylittyminen on myös ilmoitettava Energiavirastolle. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun kulutus ylittää jonakin kalenterivuonna 2 700 tai 23 600 megawattituntia. Oman tilanteen saa karkeasti selville muutamassa minuutissa velvoitelaskurilla.

Mitä liikennevälineille tehdään katselmuksessa?

Kohdekatselmuksia ei tehdä. Liikennevälineille eli autoille, junille, laivoille ja lentokoneille ei tehdä kohdekatselmuksia, eikä niiden energiaa lasketa siihen kokonaisenergiankäyttöön, josta kohdekatselmusten vähimmäismäärä lasketaan. Kaluston polttoaine kuuluu silti yrityksen kokonaisenergiankäyttöön, ja se raportoidaan yrityksen energiakatselmuksessa yhden vuoden osalta.

Esimerkkiyrityksessä tämä kääntää painopisteen. Kun 2 861 megawattituntia dieseliä jää kohdekatselmusten laskennan ulkopuolelle, katselmoitavaksi jää terminaali. Kohdekatselmusten on katettava vähintään 10 prosenttia kokonaisenergiankäytöstä, tai vaihtoehtoisesti vähimmäismäärä lasketaan rakennusten tai toimipaikkojen lukumäärästä, jolloin 1 ja 15 rakennuksen tai toimipaikan välillä riittää yksi kohdekatselmus. Laskennasta voi jättää pois kohteet, joiden energiakustannukset ovat alle 15 000 euroa vuodessa (alv 0 %) tai pinta-ala alle 500 neliömetriä.

Jos kaluston osuus jäisi alle prosenttiin kokonaisenergiankäytöstä, kulutus voitaisiin jättää marginaalisena huomioimatta, mutta ajoneuvojen määrät ilmoitettaisiin raportissa silloinkin. Esimerkkiyrityksessämme asetelma on päinvastainen: kalusto on noin 97 prosenttia energiasta, eli 2 861 megawattituntia dieseliä 2 962 megawattitunnin kokonaiskulutuksesta, joten se on myös raportin tärkein luku.

Kalusto ei siis jää katselmuksessa pimentoon, vaikka kohdekatselmusta ei tehdä. Yritystason osassa energiankäyttö esitetään energialajeittain ja kaikista toiminnoista, ja katselmuksessa tunnistetaan kustannustehokkaat säästömahdollisuudet sekä arvioidaan säästön suuruus. Päivitetty laki edellyttää lisäksi, että katselmuksessa selvitetään energiankulutuksen vähentämismahdollisuudet ja uusiutuvan energian käytön tai tuotannon potentiaali (energiatehokkuuslain 8 §:n 2 momentti), ja suositusten viemisestä käytäntöön laaditaan toimintasuunnitelma (12 §). Terminaalin puolella toimet ovat usein samoja kuin muissa kiinteistöissä, esimerkiksi tehomaksun optimointi.

Mitä jos raja ei ylity?

Alle 2 700 megawattitunnin keskiarvolla lakisääteistä katselmusvelvoitetta ei synny, mutta katselmuksen voi teettää tuettuna. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee vapaaehtoisia Motiva-mallin energiakatselmuksia, ja tuen osuus määräytyy energiatehokkuussopimuksen mukaan, ei organisaatiomuodon: energiatehokkuussopimukseen liittyneet pk-yritykset, kunnat, seurakunnat ja säätiöt saavat 50 prosenttia, muut yritykset 40 prosenttia. Tuki on rajattu yrityksiin, joiden energiankulutus jää kolmen vuoden keskiarvona alle 2 700 megawattitunnin vuodessa, joten sama raja jakaa yritykset velvoitettuihin ja tuettaviin.

Tukea haetaan Business Finlandilta, ja hakijana on katselmuksen tilaaja. Järjestys on ehdoton: työ alkaa vasta tukipäätöksen jälkeen, joten tarjous ja hakemus on hoidettava ennen kuin kukaan käy kohteessa. Kuljetusliikkeelle tämä tarkoittaa käytännössä muutaman viikon etenemistä ennen ensimmäistä maastokäyntiä.

Lakisääteisen katselmuksen voi hoitaa myös toista kautta: osallistuminen valtion viranomaisen kanssa allekirjoitettuun vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen täyttää katselmusvaatimuksen, kun sopimukseen sisältyy vähimmäisvaatimusten mukaisesti tehty energiakatselmus.

Rajan alapuolellakin kannattaa katsoa eteenpäin. Esimerkkiyrityksemme ylitti rajan 201 megawattitunnilla, mutta kuuden yhdistelmän kalustolla se olisi jäänyt rajan alle: dieselin kolmen vuoden keskiarvo 2 800 megawattituntia on 400 megawattituntia yhtä yhdistelmää kohti, joten kuusi yhdistelmää ja terminaalin 101 megawattituntia olisivat yhteensä noin 2 500 megawattituntia, ja velvoitteen tilalle olisi tullut mahdollisuus tuettuun katselmukseen. Keskiarvo lasketaan aina kolmelta edeltävältä kalenterivuodelta, joten kaksi uutta yhdistelmää eli noin 800 megawattituntia riittää kääntämään rajan alittavan keskiarvon ylittäväksi parin vuoden viiveellä. Me Iivalla emme myy laitteita emmekä sähköä, joten laskelmasta ei seuraa tarjousta laitteista vaan tieto siitä, kummalle puolelle rajaa yritys asettuu.

---

Käymme kolmen vuoden kulutuksen läpi polttoaine- ja sähkölaskuistanne ja kerromme, syntyykö velvoite. Tarkista tilanne velvoitelaskurilla tai lue lakisääteisestä energiakatselmuksesta.