Useimmat yritykset ajattelevat sähköä pelkkänä kulueränä. Reservimarkkinoilla se voi olla myös tulonlähde: Fingrid maksaa siitä, että kuorma tai sähkövarasto on valmiudessa joustamaan, kun sähköjärjestelmä sitä tarvitsee – usein ilman että joustoa koskaan tarvitsee käyttää.

Miksi joustoa tarvitaan

Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa, tuotanto vaihtelee enemmän, ja tasapainoa pidetään yllä reserveillä: voimalaitoksilla, varastoilla ja kuormilla, jotka voivat lisätä tai vähentää tehoa nopeasti. Fingrid ostaa tätä valmiutta markkinoilta, ja yhä suurempi osa siitä tulee kulutuspuolelta – teollisuudesta, kiinteistöistä ja akuista.

Reservituotteet lyhyesti

Reservit eroavat toisistaan siinä, kuinka nopeasti ja kuinka pitkään niiden pitää reagoida. Nopeimmat aktivoituvat automaattisesti taajuuden perusteella, hitaimmat manuaalisesti Fingridin pyynnöstä.

Tuote Täysi aktivointi Kesto
FFR ≈ 1 s 5–30 s
FCR-D ylös ja alas 50 % 5 s:ssa, 100 % 30 s:ssa vähintään 20 min
FCR-N 3 min jatkuva säätö
aFRR 5 min ohjaussignaalin mukaan
mFRR 12,5–15 min (MARI-siirtymä) tilauksen mukaan

Aktivointiajat: Fingrid, reservit.

  • FFR – nopea taajuusreservi. Reagoi noin sekunnissa suuriin taajuushäiriöihin ja pitää tehon 5–30 sekuntia. Käytännössä akkujen ja tarkasti ohjattavien kuormien laji.
  • FCR-D ylös ja alas – häiriöreservi. Puolet tehosta viidessä sekunnissa ja täysi teho 30 sekunnissa, kun taajuus poikkeaa selvästi normaalista; teho pidettävä vähintään 20 minuuttia. Yleisin tuote yritysten kuormille ja sähkövarastoille.
  • FCR-N – normaalitilan taajuudenhallintareservi. Säätää tehoa jatkuvasti pienten taajuusvaihtelujen mukaan, täysi aktivointi kolmessa minuutissa; vaatii sekä ylös- että alassäätöä.
  • aFRR – automaattinen taajuudenpalautusreservi. Aktivoituu viidessä minuutissa Fingridin signaalista.
  • mFRR – manuaalinen taajuudenpalautusreservi eli säätösähkömarkkina ja sen kapasiteettimarkkina. Aktivoituu 12,5–15 minuutissa (siirtymä eurooppalaiseen MARI-alustaan), sopii suurille kuormille, jotka voidaan ajaa alas tilauksesta.

Tuotteiden tekniset vaatimukset ja korvaustasot muuttuvat, joten valinta kannattaa tehdä ajantasaisen tiedon ja oman kuorman ominaisuuksien perusteella – ei sen mukaan, mikä tuote kuulostaa parhaalta.

Mistä korvaus muodostuu

Reservimarkkinoilla maksetaan pääosin valmiudesta, ei aktivoinnista. Kapasiteettikorvaus maksetaan tarjotusta tehosta jokaiselta tunnilta, jolloin kohde on markkinalla, riippumatta siitä aktivoituuko se. Hinnat vaihtelevat tunneittain ja vuodenajoittain, ja osassa tuotteista aktivoinnista maksetaan lisäksi energiakorvaus.

Tämä tekee joustosta erilaisen säästökohteen kuin energiatehokkuudesta: tulo ei riipu kulutuksen pienentämisestä vaan siitä, että kohde on tarjottavissa mahdollisimman monta tuntia vuodessa.

Mitkä kuormat sopivat joustoon

Hyvä joustokuorma täyttää kolme ehtoa: se on ohjattavissa automaattisesti, sen lyhyt katko ei haittaa toimintaa, ja se on riittävän suuri tai yhdistettävissä muihin. Tyypillisiä:

  • Lämmitys ja jäähdytys: sähkökattilat, lämpöpumput, kylmävarastot – lämpömassa sallii minuuttien katkon huomaamatta.
  • Varaajat ja lataus: lämminvesivaraajat, trukkien ja sähköautojen lataus.
  • Ilmanvaihto ja pumput, joiden hetkellinen tehonpudotus ei näy olosuhteissa.
  • Sähkövarasto, joka on joustoon paras mahdollinen resurssi: se voi säätää molempiin suuntiin, reagoi millisekunneissa ja tuottaa samalla tehomaksusäästöä.

Tuotantoprosessia tarjotaan harvoin – katko maksaa enemmän kuin korvaus tuottaa.

Aggregaattori kokoaa pienet kohteet

Reservituotteilla on vähimmäistarjouskoko, jota yksittäinen kiinteistö tai keskikokoinen tehdas ei yleensä yksin täytä. Siksi yritykset osallistuvat aggregaattorin kautta: palveluntarjoaja yhdistää useita kohteita yhdeksi tarjoukseksi, hoitaa ohjauksen, mittauksen ja Fingrid-raportoinnin ja jakaa tulon sovitulla osuudella.

Aggregaattorit eroavat toisistaan tulonjaon, sopimuksen keston, ohjaustekniikan ja tarjottavien tuotteiden osalta. Vertailu kannattaa: sama kuorma voi tuottaa merkittävästi eri summan eri kumppanilla.

Miten liikkeelle

  1. Kartoitus – mitkä kuormat ovat ohjattavia, kuinka suuria ja kuinka monta tuntia vuodessa tarjottavissa.
  2. Tuotteen valinta – nopeus ja säätösuunta kuorman ominaisuuksien mukaan.
  3. Tulopotentiaalin laskenta – toteutuneilla markkinahinnoilla, ei esitteen luvuilla.
  4. Aggregaattorien vertailu ja sopimus.
  5. Ohjauksen toteutus automaatioon ja käyttöönotto.

Kun sähkövarasto on suunnitteilla, jousto lasketaan mukaan jo mitoitusvaiheessa. Akun kannattavuus muodostuu usein kolmesta lähteestä yhdessä: tehomaksun leikkaus, spot-hinnan hyödyntäminen ja reservitulo.

Laskemme joustopotentiaalin ja vertailemme aggregaattorit puolestanne. Lue kysyntäjoustosta ja reservimarkkinoista tai sähkövarastoista.