ISO 50001 ja ETJ+ täyttävät molemmat energianhallintajärjestelmävelvoitteen, kun järjestelmä on sertifioitu, joten valinta ratkeaa muusta kuin lain hyväksynnästä: ETJ+ sopii yritykselle, joka on mukana vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa tai voi liittyä siihen, ja ISO 50001 yritykselle, joka haluaa hoitaa molemmat energiavelvoitteet yhdellä järjestelmällä ja luopua erillisestä lakisääteisestä katselmuksesta. Velvoite syntyy, kun kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräinen vuotuinen energian loppukulutus ylittää 23 600 MWh, ja sertifioidun järjestelmän on oltava käytössä viimeistään 11.10.2027.
Milloin sertifioitu energianhallintajärjestelmä on pakollinen?
Velvoite ratkeaa kulutuksesta. Yrityksen taloudellinen koko ei enää vaikuta siihen, kuuluuko yritys energiatehokkuuslain velvoitteiden piiriin, vaan 1.1.2026 voimaan tulleiden muutosten jälkeen velvoite on kaksiportainen: yli 2 700 MWh vuodessa kuluttava yritys tekee yrityksen energiakatselmuksen ja yli 23 600 MWh vuodessa kuluttava ottaa käyttöön sertifioidun energianhallintajärjestelmän. Rajaa verrataan kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräiseen vuotuiseen energian loppukulutukseen. Jos yritys on toiminut alle kolme vuotta, puuttuvien vuosien kulutus lasketaan nollaksi.
Loppukulutus lasketaan yrityskohtaisesti kaikki energialajit huomioiden, mutta kaikkea ei lasketa mukaan. Ulkopuolelle jäävät kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet, ympäristön energia, toimitukset muunto- ja energiasektorille sekä siirto-, jakelu- ja voimalaitoshäviöt. Lämpöpumpuista mukaan luetaan niiden sähkönkulutus, ei ilmasta, vedestä tai maaperästä kerättyä lämpöä. Sivuvirroista saatu energia, esimerkiksi puru ja puun kuori, on yrityksen omaa kulutusta. Käytännön ero on iso: sahalla, joka polttaa oman purunsa lämmöksi, tuo energia kasvattaa loppukulutusta, kun taas maalämpöpumpun ympäristöstä keräämä lämpö ei kasvata.
Energianhallintajärjestelmää koskevat säännökset ovat energiatehokkuuslain 1 c luvussa. Kulutusrajan ylittymisestä on lisäksi tehtävä ilmoitus Energiavirastolle, kun kulutus ylittää jonakin kalenterivuonna 2 700 tai 23 600 megawattituntia (energiatehokkuuslain 6 ja 3 g §).
Miten kolmen vuoden keskiarvo lasketaan?
Kolmen edeltävän kalenterivuoden loppukulutukset lasketaan yhteen ja summa jaetaan kolmella, ja saman yrityksen toimipaikat kuuluvat samaan summaan. Esimerkkiyrityksellä on kolme toimipaikkaa Suomessa. Sen omat kulutustiedot esimerkin lähtötietoina ovat vuodelta 2023 yhteensä 21 400 MWh, vuodelta 2024 yhteensä 24 900 MWh ja vuodelta 2025 toimipaikoittain 12 300, 8 200 ja 4 600 MWh. Vuoden 2025 loppukulutus on siis 12 300 + 8 200 + 4 600 = 25 100 MWh.
Kolmen vuoden summa on 21 400 + 24 900 + 25 100 = 71 400 MWh. Keskiarvo on 71 400 / 3 = 23 800 MWh, mikä ylittää 23 600 MWh:n rajan. Esimerkkiyrityksellä on siis energianhallintajärjestelmävelvoite, ja sertifioidun järjestelmän on oltava käytössä viimeistään 11.10.2027.
Yksi vuosi ratkaisee rajan tuntumassa. Jos saman yrityksen vuoden 2023 kulutus olisi ollut 18 000 MWh, summa olisi 68 000 MWh ja keskiarvo 68 000 / 3 = 22 666,7 MWh. Silloin keskiarvo ylittäisi 2 700 MWh:n rajan mutta ei 23 600 MWh:n rajaa, ja velvoitteena olisi yrityksen energiakatselmus, joka uutena velvoitteen piiriin tulevalla yrityksellä on tehtävä viimeistään 11.10.2026.
Omistussuhteita ei lasketa yhteen. Esimerkkiyrityksen sisaryhtiö, joka kuluttaa 9 000 MWh vuodessa, arvioidaan omana yrityksenään ja jää katselmusvelvoitteen puolelle. Velvoitteet voi silti hoitaa konsernitasolla, jolloin järjestelmään tai katselmukseen sisällytetään kaikki konsernin toiminnot, myös alle 2 700 MWh vuodessa kuluttavat yhtiöt. Konsernitasoinen toteutus ei sinänsä synnytä energianhallintajärjestelmävelvoitetta, ellei konserniin kuulu yli 23 600 MWh vuodessa kuluttavaa yhtiötä. Laskennan rajaukset kannattaa käydä läpi ennen reittivalintaa, ja voitte tarkistaa oman tilanteenne velvoitelaskurilla.
Mitä eroa on ISO 50001:llä ja ETJ+:lla?
Lain näkökulmasta ero on pieni: velvoitteen täyttäviksi järjestelmiksi hyväksytään ainakin sertifioitu ISO 50001 ja sertifioitu ETJ+, eikä luettelo ole tyhjentävä. Erot syntyvät siitä, mihin järjestelmä kytkeytyy ja mitä se poistaa.
| ISO 50001 | ETJ+ | |
|---|---|---|
| Mikä se on | Sertifioitava energianhallintajärjestelmä. | Suomalainen energiatehokkuusjärjestelmä, joka kytkeytyy valtion viranomaisen kanssa tehtäviin vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin. |
| Energianhallintavelvoite (yli 23 600 MWh/v) | Täyttyy sertifioituna. | Täyttyy sertifioituna. |
| Katselmusvelvoite (yli 2 700 MWh/v) | Täyttyy sertifioituna, eikä lain mukaista katselmusta tehdä lainkaan. | Täyttyy energiatehokkuussopimuksessa mukana olevalla yrityksellä ilman sertifiointia, eikä katselmusta tehdä lainkaan. |
| Kattavuus | 90 prosenttia yrityksen energiankäytöstä riittää sertifioinnille. | Sama 90 prosentin kattavuus koskee sertifiointia. |
| Kenelle reitti sopii | Yritykselle, joka haluaa hoitaa molemmat velvoitteet yhdellä järjestelmällä. | Yritykselle, joka on energiatehokkuussopimuksessa tai voi liittyä siihen kaudella 2026-2035. |
Esimerkkiyritys on jo energiatehokkuussopimuksessa, joten ETJ+ on sille lyhyempi matka: kulutuksen vuosiseuranta on olemassa sopimustoiminnan osana. Kun kulutus ylittää 23 600 MWh:n rajan, sertifiointi on kuitenkin pakollinen myös tällä reitillä. Pelkkä ETJ+ ilman sertifiointia riittää vain katselmusvelvoitteen täyttämiseen, ja sen edellytyksenä on energiatehokkuussopimus. Sopimuskauteen 2026-2035 voi liittyä koko kauden aikana, joten reitti on avoinna myös yritykselle, joka ei ole vielä mukana.
Mistä valinnan kustannukset syntyvät?
Hintalappua ei kannata hakea standardin nimestä vaan kolmesta muusta tekijästä. Ensimmäinen on sertifiointi: auditoinnin hinta sovitaan suoraan sertifiointilaitoksen kanssa, eikä se sisälly konsulttityöhön. Toinen on laajuus. Sertifioinnin kattavuudeksi riittää 90 prosenttia energiankäytöstä, mutta sertifikaatti vapauttaa vain piiriinsä kuuluvat toiminnot: 60 prosentin kattavuudella katselmusvelvoite koskee edelleen ulkopuolelle jäävää 40 prosenttia, eli yritys ylläpitää kahta rinnakkaista menettelyä yhden sijaan. Esimerkkiyrityksellä 95 prosenttia energiankäytöstä on kahdessa tuotantolaitoksessa, joten sertifikaatin rajaaminen näihin kattaa velvoitteen yhdellä järjestelmällä.
Kolmas tekijä on ylläpito. Sertifioidussa ISO 50001 -yrityksessä ei tarvitse olla nimettyä yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilöä eikä kohdekatselmusten tietoja toimiteta Energiavirastolle, joten neljän vuoden katselmussykli jää pois. ISO 14001:n ja lakisääteisen energiakatselmuksen yhdistelmässä yrityksen energiakatselmus tehdään vähintään neljän vuoden välein ja kohdekatselmusten keskeiset tiedot toimitetaan rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa kohdekatselmuksen valmistumisesta. Yhdistelmässä ISO 14001, energiatehokkuussopimus ja ETJ+ lakisääteistä yrityksen energiakatselmusta ei tehdä lainkaan. Sertifikaattia ei toimiteta Energiavirastolle oma-aloitteisesti, vaan kuukauden kuluessa vain viraston pyynnöstä.
Laiminlyönnillä on oma hintansa. Energiavirasto valvoo velvoitteiden toteutumista, ja energiatehokkuuslain 30 a §:n mukaan katselmusraportit ja muut valvonnassa tarvittavat tiedot on toimitettava virastolle kuukauden kuluessa sen pyynnöstä. Lain 31 §:n mukaan virasto voi määrätä lakia laiminlyövän täyttämään velvollisuutensa ja tehostaa päätöstään uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla uhkasakkolain (1113/1990) nojalla. Järjestelmän vaatima kulutusseuranta tuottaa samalla datan, josta löytyvät myös muut säästökohteet, kuten tehomaksun optimointi.
Voiko velvoitteesta vapautua ilman uutta järjestelmää?
Voi, kahdella yhdistelmällä ja yhdellä sopimustyypillä. Energiaviraston tulkinnan mukaan lakisääteisestä energianhallintajärjestelmästä vapautuu yritys, jolla on sertifioitu ISO 14001 ja lain vähimmäisvaatimusten mukaisesti tehty yrityksen energiakatselmus, sekä yritys, jolla on sertifioitu ISO 14001 yhdessä energiatehokkuussopimuksen ja ETJ+:n kanssa. Katselmusvelvoitteen puolella hyväksyttyjä reittejä on enemmän: sertifioitu ISO 50001, sertifioitu ETJ+, sertifioitu ISO 14001 yhdessä ETJ+:n kanssa sekä energiatehokkuussopimus yhdessä ETJ+:n kanssa. Ympäristölupa ei vapauta energiakatselmusvelvoitteesta.
Kolmas reitti on energiapalvelusopimus eli EPC- tai ESCO-sopimus. Se vapauttaa sekä energianhallintajärjestelmästä että energiakatselmuksesta siltä osin kuin energian loppukulutus kuuluu sopimuksen piiriin; katselmusvelvoitteen osalta tästä säädetään energiatehokkuuslain 7 §:n 3 momentissa. Sopimukseen on sisällyttävä lain 3 §:n 31 kohdassa tarkoitetun energianhallintajärjestelmän neljä osatekijää: kulutuksen todellinen seuranta, energiatehokkuuden parantamiseksi toteutetut toimet, edistymisen mittaaminen ja energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 liitteen XV vaatimusten täyttyminen. Lisäksi palveluntarjoajan korvaus on sidottava energiatehokkuuden parantumiseen tai muuhun energiatehokkuuskriteeriin, ja taattujen säästöjen osuuden on oltava suurempi kuin 0 prosenttia.
Rajaus on tässä olennainen. Jos esimerkkiyrityksen EPC-sopimus kattaa kahden kiinteistön lämmityksen eli 15 prosenttia loppukulutuksesta, vapautus koskee vain tätä osaa ja loput 85 prosenttia tarvitsevat oman reitin.
Miten valinta tehdään?
Järjestys on käytännössä aina sama:
- Laske kolmen edeltävän kalenterivuoden keskiarvo oikeilla rajauksilla ja katso, kumman rajan se ylittää.
- Kartoita, mitä on jo olemassa: sertifioitu ISO 14001, energiatehokkuussopimus, ETJ+ tai energiapalvelusopimus. Olemassa oleva järjestelmä ratkaisee valinnan useammin kuin standardien väliset erot.
- Rajaa sertifioinnin kattavuus niin, ettei ulkopuolelle jää velvoitetta, ja tarkista konsernin osalta, riittääkö yksi vähintään 90 prosenttia konsernin energiankäytöstä kattava ISO 50001 -sertifiointi.
- Kiinnitä määräajat: sertifioitu järjestelmä käytössä viimeistään 11.10.2027 ja ensimmäinen yrityksen energiakatselmus uutena velvoitettuna viimeistään 11.10.2026.
Esimerkkiyrityksellä järjestys ratkesi kohdassa 2: energiatehokkuussopimus oli jo voimassa, joten ETJ+:n sertifiointi vaatii vähemmän uutta kuin ISO 50001:n käyttöönotto.
Me Iivalla emme myy laitteita emmekä sähköä, joten reittisuositus ei riipu siitä, mitä yritys sen jälkeen hankkii. Asiantuntijamme laskee kulutusrajan omista luvuistanne ja kertoo, kumpi reitti vaatii vähemmän uutta ylläpitoa.
Aloitetaan kolmen vuoden keskiarvosta ja nykyisten järjestelmien kartoituksesta. Tutustu energianhallintajärjestelmäpalveluun tai tarkista laskurilla, kumpi velvoite yritystänne koskee.